sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Katoavaista

Ensin kaikki halusi kirjoittaa tänne(meillä on kuusi bloggaajaa!) sitten kukaan ei kuitenkaan jaksa kirjoittaa tänne. Luulisi, että kerran kuukaudessa vaikka tänne kirjoittaminen ei olisi paha rasti, mutta onhan se toisaalta niinkin, että on mukavaa, että on joku paikka minne älistä sitten kun siltä tuntuu, mutta ei ole pakko. Toivottavasti kaikki lukijat eivät kuitenkaan ole karanneet.

Pikkujoulupeli oli ja meni. Oli hauska ja kovin satumainen peli se, ihmiset olivat pukeuteneet hyvin ja tuntui, että kaikilla oli hauskaa. Itse sain hieman erilaisen pelielämyksen pelaamalla yhtä Hydran kolmesta päästä, olin se oikeanpuolimmainen. Oli lystiä se, eikä pahaa sanottavaa pelistä tai viikonlopusta löydy, vaikka suurennuslasin kanssa etsisi.

Hydra Nidajagora, Kuvaaja: Kari Holger
Siitäpä ei sitten montaa viikkoa ehtinytkään kulua kun suuntasimme jälleen Sanginjoelle. Tammikuun ensimmäisenä viikonloppuna oli vuorossa hupailuviikonloppu ja minipeli RealGameCorporation. Pelissä joukko nuoria saapuu mökille pelaamaan vanhaa hylättyä lautapeliä ja mitäs sitten tapahtuikaan jääköön kertomatta, sillä mahdollisuuksia uudelleenpelautukselle vielä on. Sen verran voin sanoa, että kiljumista ja sydämentykytyksiä koettiin. Peli pelattiin viikonlopun aikana kaksi kertaa ja toinen pelautuksista pääsi alkamaan todella myöhään, ja kesti todella myöhään (nukkumaan päästiin siinä seittemän aikoihin aamulla). Kooma oli sunnuntaiaamuna sen mukainen.

Muuten viikonlopun aikana pelattiin paljon Rock Bandia, lautapelejä, juteltiin ystävien kanssa ja pidettiin hauskaa. Tai minulla ainakin oli aika hauskaa! Tämmöiset viikonloppuhupailut tulee kyllä välillä tarpeeseen.

Seuraavaksi onkin vuorossa taas villiä menoa Sanginjoella, sillä helmikuun viimeisenä viikonloppuna pelataan allekirjoittaneen ja yhden tämänkin blogin kirjoittajan kirjoittama ja suunnittelema peli Pohjolan pidot. Kalevalaisia tunnelmia siis luvassa kilpakosintojen merkeissä.

-Karoliina-

maanantai 2. tammikuuta 2012

Hiitisen larpinodotus

Edellisessä tekstissä mainittu pikkujoulupeli tuli ja meni aivan odotetun hyvässä hengessä. Ikävä kyllä rakkaaseen leirikeskukseen paluun aiheuttaman juovuttavan Sanginjoki-onnen lisäksi mukaan tarttui myös tutun Sanginjoki-flunssan lisäksi uusi tuttavuus eli Sanginjoki-migreeni (ja tavanoimaista railakkaampi larpula), joita onkin viime vuoden loppu sitten paranneltu rauhalliseen tahtiin illastamalla larppaajaystävien kanssa, rauhoittumalla jouluun, ja larppaamalla talvisotaa uudenvuoden paukkeessa Oulujärvellä. Nyt mielen on aika kääntyä uusiin haasteisiin, sillä edessä on uusi, uljas vuosi ja harvinaisen vilkas larppikevät!

Ilahduttavan paljon on tulossa pelejä, joissa saa kaivaa kaikki rakkaat metsäläispropit esiin, nuotioida, vaeltaa lumisissa metsissä ja asua Sanginjoella kyllästymiseen asti. Pelejä, joita varten voi palata pörröiseen luonnontilaan ja piilottaa hoitoaineen odottamaan glamoröösimpiä tuulia joskus tuonnempana, ripustaa puukon ja pussukat vyölle ja katsella tähtitaivasta. Tänä keväänä siis ladataan pienen juurevan hippilarppaajan akkuja vuoden haasteita varten!

Nyt ei ajatella sitä työmäärää joka tulee menemään proppeihin, vaan fiilistellään etukäteen kaikkia lempi-ihmisiä ja tunnelmia.

Mitä peliä te odotatte suurimalla innolla?

Hyvää uutta vuotta!

- Viivi